Elämän takia

(Säv S. Sorjonen, San. J. Räisänen)

 

On taas yö

sanoit: ”On pimeää.”

on taas kuutamo, joka valaisee

 

Valvon kun muut 

jo matkaavat                      

kohti parempaa unen tarinaa

                     

Välillä toivoisin, että voisin taas                                                                                        

hukkuu kyyneliin                                                                                       

ettei minun tarvitsis selittää                     

saisin vain vajota

 

Jos hyppäisin                     

kosken vietäväksi

seuraisitko, vai hulluksi luulet

 

Poika parka

et vielä tiedä

palvoisitko kuuta vaiko aurinkoa

 

Välillä toivoisin, että sinäkin                     

hukut kyyneliin                                           

ettei sinun tarvitsis selittää

saisit vain vajota

turtua

ja haukkoa henkeä

taistella

vain elämän takia                    

 

Olisin rakastanut sinua enemmän

jos olisit uskaltanut hypätä kalliolta alas

huomataksesi etteivät siivet kannakaan

 

En pelkää pimeää sillä tiedän

kun on yö mustimmillaan

tähdet tuikkivat kirkkaimmin