Asunnoton

(säv. & san. J. Räisänen)

 

Höyry nousee laatikosta

työmaalta sieltä josta

suojan löysi joku, joka, ihmislajiin

on kai kuuluva

 

Jokin ei sovi siihen

määritelmään ihmisrodun

jokin ei sovi kuvaan

nykyihmisen

 

Se herroja haukkuu

kurjan elämänsä tähden

Sanoo, viisi vuotta menneen jo niin

 

Minulle muukalainen

onko minkään arvoinen

Syyllinen vai syytön

Onko edes ihminen

 

Asunnoton!

Raukka polo!

Asunnoton!

Inhottava saastainen!

 

Se herroja haukkuu...

 

Ei anna muiden määräillä

muttei ole isäntä

kun minä lähdin

hän jäi yön selkään